Laki Perintö ja perinnönjako

Perintöoikeus, perimysjärjestys ja perinnönjako – tässä käymme läpi mikä on mikä, ja kuka perii kenet. Lue tämä opas saadaksesi perehdytyksen, äläkä epäröi ottaa meihin yhteyttä. Olemme täällä sinua varten ja huomaavaiset juristimme ottavat tietenkin sinun tarpeesi huomioon.

Perinnönjaossa selvitetään kuolinpesä ja varallisuuden arvo jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken. On monta huomioitavaa asiaa ennen kuin perinnönjako voidaan suorittaa perintöoikeuden mukaan.

10 asiaa, jotka sinun tulisi tietää perintöoikeudesta ja perinnönjaosta

  1. Perinnönjako on kuolinpesän osakkaiden kesken tehty yksityinen sopimus. Sopimusta kutsutaan perintöjakokirjaksi ja se määrää vainajan jäljelle jääneen varallisuuden jakamisen perillisille, kun velat on maksettu pesästä ja perunkirjoitus on tehty.
  2. Suomen lain mukaan perinnönjako pitää sopia, kun kuolinpesän osakkaita on enemmän kuin yksi, mutta kuolinpesän osakkaat voivat halutessaan sopia, että perintöä ei jaeta tai se jaetaan vain osittain.
  3. Jos vainaja on tehnyt testamentin, tämä täytyy huomioida perinnönjaon yhteydessä.
  4. Jos vainaja oli naimisissa tai avoliitossa pitää tehdä ositus ennen perinnönjakoa.
  5. Perinnönjako edellyttää, että kaikki kuolinpesän osakkaat ovat samaa mieltä siitä, kuinka kuolinpesä jaetaan ja selvitetään.
  6. Tuomioistuin voi nimetä erityisen pesänjakajan tilanteissa, jolloin kuolinpesän osakkaat eivät saa sovintoa aikaiseksi. Pesänjakaja voi suorittaa ns. pakkojaon.
  7. Kuolinpesän osakkaat voivat päättää jakaa kuolinpesän vain osittain. Tämä tarkoittaa sitä, että osa varoista jaetaan perillisten kesken ja loput ”jäävät” kuolinpesään.
  8. Kuka perii kenet? Suomen lainsäädännön mukaan perimysjärjestyksessä on kolme parenteelia: ensimmäisenä perii rintaperilliset, toisena vanhemmat ja sisarukset, sekä viimeisenä isovanhemmat, sedät ja tädit. Serkuilla ei ole perintöoikeutta.
  9. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että perinnönjakoa varten ei ole mitään tiettyä mallia, mitä voisi seurata, sillä jokainen tilanne on niin ainutlaatuinen.
  10. Perinnönjako ei vaadi todistajia, vaikka me Lavendla Laissa suosittelemme sitä vahvasti. Sen sijaan vaaditaan, että perinnönjako on tehty kirjallisena ja, että siinä on jokaisen kuolinpesän osakkaan allekirjoitus.

Voimmeko auttaa sinua?

Voimmeko auttaa sinua? Soita meille numeroon 0771 22 21 21, tai täytä lomake, niin otamme sinuun yhteyttä.


Ota vastaan asiantuntijoiden apua – se vähentää yllättävien ongelmien riskiä.

Kurt Runhäll, juristi

Voimmeko auttaa sinua?

Voimmeko auttaa sinua? Soita meille numeroon 0771 22 21 21, tai täytä lomake, niin otamme sinuun yhteyttä.



Perintöoikeus ja perinnönjako


Perintöoikeus, perimysjärjestys ja perinnönjako – tässä käymme läpi mikä on mikä, ja kuka perii kenet. Lue tämä opas saadaksesi perehdytyksen, äläkä epäröi ottaa meihin yhteyttä. Olemme täällä sinua varten ja huomaavaiset juristimme ottavat tietenkin huomioon sinun tarpeesi.

arvsrätt och arvskifte

Perinnönjaossa huomioidaan kuolinpesä ja omaisuuksien arvo jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken. On monta huomioitavaa asiaa ennen kuin perinnönjakoa voidaan suorittaa perintöoikeuden mukaan.

10 asiaa, jotka sinun tulisi tietää perintöoikeudesta ja perinnönjaosta

  1. erinnönjako on kuolinpesän osakkaiden kesken tehty yksityinen sopimus. Sopimusta kutsutaan perintöjakokirjaksi ja se määrää vainajan jäljelle jääneen varallisuuden jakamisen perillisille, kun velat on maksettu pesästä ja perunkirjoitus on tehty.
  2. Suomen lain mukaan perinnönjako pitää sopia, kun kuolinpesän osakkaita on enemmän kuin yksi, mutta kuolinpesän osakkaat voivat halutessaan sopia, että perintöä ei jaeta tai se jaetaan vain osittain.
  3. Jos vainaja on tehnyt testamentin, tämä täytyy huomioida perinnönjaon yhteydessä.
  4. Jos vainaja oli naimisissa tai avoliitossa pitää tehdä ositus ennen perinnönjakoa.
  5. Perinnönjako edellyttää, että kaikki kuolinpesän osakkaat ovat samaa mieltä siitä, kuinka kuolinpesä jaetaan ja selvitetään.
  6. Tuomioistuin voi nimetä erityisen pesänjakajan tilanteissa, jolloin kuolinpesän osakkaat eivät saa sovintoa aikaiseksi. Pesänjakaja voi suorittaa ns. pakkojaon.
  7. Kuolinpesän osakkaat voivat päättää jakaa kuolinpesän vain osittain. Tämä tarkoittaa sitä, että osa varoista jaetaan perillisten kesken ja loput ”jäävät” kuolinpesään.
  8. Kuka perii kenet? Suomen lainsäädännön mukaan perimysjärjestyksessä on kolme parenteelia: ensimmäisenä perii rintaperilliset, toisena vanhemmat ja sisarukset, sekä viimeisenä isovanhemmat, sedät ja tädit. Serkuilla ei ole perintöoikeutta.
  9. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että perinnönjakoa varten ei ole mitään tiettyä mallia, mitä voi seurata, sillä jokainen tilanne on niin ainutlaatuinen.
  10. Perinnönjako ei vaadi todistajia, vaikka me Lavendla Laissa suosittelemme sitä vahvasti. Sen sijaan vaaditaan, että perinnönjako on tehty kirjallisena ja, että siinä on jokaisen kuolinpesän osakkaan allekirjoitus.

Perinnönjako on yksityinen sopimus ja osa perintöoikeutta

Perinnönjako on yksityinen sopimus kuolinpesän osakkaiden kesken. Sopimuksessa määritetään, miten vainajan varat jaetaan, kun kaikki velat on maksettu pesästä. Perintöoikeus on yhteistermi laeille ja määräyksille, joka määrää kenellä on oikeus perintöön.

Perintöoikeus sisältää asioita, joista moni on tietoinen, kun taas toiset asiat ovat paljon monimutkaisempia. Kaksi keskeistä asiaa perintöoikeudessa ovat testamentin teko, sekä perinnönjako.

Kuka perii kenet? – Perimysjärjestys vaikuttaa perintöoikeuteen

Jos vainaja ei ole tehnyt testamenttia, Suomen laki määrää kenellä on oikeus perintöön. Perintöoikeuden omaavat vainajan omaiset luokitellaan perimysjärjestykseen, jossa on kolme perintöluokkaa, eli paranteeliia.

Ensimmäinen paranteeli: vainajan rintaperilliset

Ensimmäiseen paranteeliin kuuluu vainajan lapset. Mikäli vainajan lapset ovat menehtyneet, vainajan lapsenlapset siirtyvät perillisiksi.

Sekä biologisilla että adoptoiduilla lapsilla on vanhempiensa perintöoikeus, mutta sijaislapsilla ja lapsipuolilla ei ole laillista perintöoikeutta.

Jos vainajalla ei ole lapsia tai muita rintaperillisiä, siirretään perintöoikeus seuraavaan paranteeliin.

Toinen paranteeli: vainajan vanhemmat ja sisarukset

Jos perillisiä ei ole ensimmäisessä perintötasossa, siirtyy perintö ensisijaisesti vainajan vanhemmille. Ei ole kuitenkaan harvinaista, että vanhemmat menehtyvät ennen lapsiaan ja siinä tapauksessa perintö siirtyy vainajan sisaruksille.

Jos kaikki sisarukset ovat menehtyneet, perintö siirtyy sisarusten rintaperillisille (eli sisarusten lapsille), joista tulee jälkiperillisiä. Myös sisarpuolilla on perintöoikeus.

Kolmas paranteeli: vainajan isovanhemmat, sekä sedät ja tädit

Jos perillistä ei löydy ensimmäisestä tai toisesta paranteelista, eli perintötasosta, siirtyy perintö kolmanteen ja viimeiseen paranteeliin. Tähän kuuluvat isovanhemmat, sekä heidän lapsensa, jotka ovat vainajan tätejä ja setiä.

Serkuilla ei ole perintöoikeutta

Perimysjärjestys loppuu kolmanteen parateeliin, eli perintötasoon. Serkuilla ja muilla sukulaisilla ei ole perintöoikeutta ja ovat siksi riippuvaisia testamentin olemassaolosta saadakseen osaa kuolinpesän varoista.

Jos vainajalla ei ole hengissä olevia perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, perintö menee valtiolle.

Leskeksi jäänyt aviopuoliso perii ennen yhteisiä lapsia

Leskeksi jäänyt aviopuoliso perii kaiken, mikäli vainaja oli kuolinhetkellä naimisissa, eikä jättänyt testamenttia, ja heillä on vain yhteisiä lapsia. Rintaperilliset saavat osaa perinnöstä vasta, kun toinen vanhempi menehtyy.

Leskeksi jäänyt aviopuoliso saa käyttää perinnön oman mielensä mukaan. Hän ei kuitenkaan saa lahjoittaa vainajan varoja, jota juridisesti kutsutaan perinnöksi vapaalla käyttöoikeudella.

Jos vainajalla on lapsia avioliiton ulkopuolella, heillä on oikeus perinnön lakiosaan heti. He voivat kuitenkin päättää pidättäytyä perinnöstä, kunnes leskeksi jäänyt puoliso on myös menehtynyt.

Avopuolisoilla ei ole perintöoikeutta ja saavat ainoastaan perintöä, mikäli heille on sitä testamentattu.

Lakiosa on puolet perintöosasta ja rintaperillisten oikeus

Ainoastaan rintaperillisillä on ehdoton oikeus perintöön niin sanotun lakiosan mukaan. Henkilö, jolla ei ole yhtään rintaperillistä, voi siksi testamentata varallisuutensa kenelle haluaa. Perinnön voi esimerkiksi testamentata ystävälle tai hyväntekeväisyysjärjestölle.

arvsrätt och arvskifte

Lakiosa on puolet perinötosasta ja siihen vaikuttaa, kuinka monta lasta vainajalla on. Perintöosa on puolet vainajan jäljelle jääneistä varoista. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vainajalla on kaksi lasta, he saavat jakaa (vähintään) puolet perintöosasta. Toisin sanoen kumpikin saa 25 prosenttia varoista.